sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Projektisuunnitelma, ensimmäinen versio

Haaste

Projektimme aiheena on työelämän pelillistäminen. Pelillistämisessä käytetään pelien ja pelisuunnittelun elementtejä ja periaatteita osana muunnettua, uudenlaista ympäristöä. Yksi tunnettuimmista työelämän pelillistämisen muodosta on myyjien saamat provikat ja palkkiot myyntitulosten ja -lukujen perusteella. Mielenkiintoinen kysymys onkin, kuinka pelillistämistä voidaan soveltaa muilla työelämän osa-alueilla.

Tässä projektissa keskitytään pelillistämisen soveltamiseen ohjelmistoalan yrityksille, joissa käyttäjiä voivat olla esimerkiksi ohjelmistokehittäjät ja designerit. Tehtävänä on kehittää ideoita ja konsepteja pelillistämiselle sekä kokeilla ja testata niiden toimintaa. Työntekijät eivät kuitenkaan saa kokea oloaan paineenalaisiksi tai ahdistetuiksi pelillistämisen takia, vaan pelillisyyden tulee tukea ja innostaa työntekijöitä positiivisessa mielessä.

Asiakas

Projektimme asiakas on ohjelmistoalan startup-yritys Avoin.Systems. Työhyvinvointi on yritykselle tärkeää, ja pelillistäminen keinona tuttu ja muutenkin kiinnostava, minkä vuoksi Avoin.Systemsillä toivotaan työelämän pelillistämiseen perehtyvää projektia. Yrityksen tavoitteena on, että projektia voidaan sekä käyttää että jatkaa SCI-projektikurssin loputtua sisäisesti. Avoin.Systemsin työntekijät toimivatkin yhtenä ensimmäisistä testikäyttäjäryhmistämme. Loppukäyttäjänä ovat sekä Avoin.Systemsin että muiden työhyvinvointiin panostavien ohjelmistoyritysten työntekijät ohjelmistokehittäjistä ja designereista projektipäälliköihin.

Ongelman rajaus

Työssä käymisestä muodostuu helposti rutiininomaista, ja työpäivillä on usein sama rakenne, joka koostuu samanlaisista osista. Vaikka jokainen työpäivä olisi erilainen, jokaisessa päivässä on myös paljon samaa. Pelkkä intohimo omaa ala kohtan ei aina välttämättä riitä inspiroimaan työntekijöitä riittävästi rutiinien keskellä.

Projektin tavoitteena on luoda keino, jolla voi tuoda lisäinspiraatiota ohjelmistoalan työntekijälle ja siten parantaa työntekijän työhyvinvointia. Kohderyhmänämme ovat ohjelmistoalan työntekijät: kehittäjät, designerit ja projektipäälliköt. Vaikka tällainen peli voi hyvinkin olla sovellettavissa muihinkin toimistotyötehtäviin, rajaamme ne projektin ulkopuolelle. Lisäksi työelämän pelillistämisessä olisi mahdollista tarkastella hyvinkin spesifejä tapahtumia. Rajaamme tässä materiaalimme työtuntikirjauksiin sekä vapaaehtoisen hyvinvointikyselyn tuloksiin, jotta käsiteltävän datan määrä olisi sopiva projektin puitteisiin.

Potentiaalisia asiakkaita ovat keskikokoiset ja suuret ohjelmistoalan yritykset, jotka panostavat työhyvinvointiin kasvavassa määrin. Tuotteen suurin mahdollisuus on työntekijöiden piristäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen, ja peli voikin innostaa työntekijää työelämässään ja auttaa jaksamaan paremmin. Tätä kautta myös työn tulokset voivat parantua työhyvinvoinnin kautta.

Tavoitteet

Tämän projektin tavoitteena on suunnitella logiikka työelämässä käytettävälle ja sitä tukevalle pelille. Lisäksi kehitetään demoversio pelistä ilmentämään sen toimintaa ja tarkoituksia. Tavoitteena on luoda työelämään perustuva pelimahdollisuus tuomalla peleistä tuttuja elementtejä ja rakenteita osaksi arkea. Projektilla pyritään lisäämään tavoitteellisuutta ja tervehenkistä tiimihenkeä työelämässä sekä tuomaan työntekijöille onnistumisen iloa.

Tuotteen kohderyhmänä ovat keskikokoiset ja keskisuuret ohjelmistotalot. Tällaisissa yrityksissä usein panostetaan hyvinvointiin, mikä ilmenee muun muassa osallistumisina erilaisiin työhyvinvointikyselyihin ja -kilpailuihin (mm. Great Place To Work) sekä niissä menestymiseen. Työntekijöiden hyvinvointiin panostavat ohjelmistoyritykset olisivatkin ideaali kohderyhmä tuotteellemme.

Tiedon kerääminen

Tietoa tarvitaan tällä hetkellä kahdesta eri suunnasta. Ensinnäkin aiheesta tehtyyn tutkimukseen sekä pelillistämiskokemusten kautta syntyneeseen materiaaliin tulisi tutustua huolellisesti. Toiseksi, jotta pelilogiikka on mahdollista muodostaa, tarvitaan dataa ohjelmistoyrityksen tuntikirjanpidoista sekä vastauksia kehittämäämme hyvinvointikyselyyn, joka voidaan täyttää tuntikirjanpidon ohessa. Näitä tuloksia analysoimalla sekä kirjallisuuden kokemukset huomioimalla voimme kehittää pelilogiikan työelämän pelin tukemiseksi. Tiedonhankinnan ensimmäinen vaihe toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jota mahdollisesti tukee asiantuntijahaastattelu. Toisen vaiheen tiedot eli työntekijöiden tunti- ja hyvinvointitiedot puolestaan saamme asiakkaaltamme Avoin.Systemsiltä.

Aikataulusuunnitelma

Tämä projekti toteutetaan kevään 2016 aikana. Aluksi lähestymme asetettuja tavoitteita tutkimalla aiemmin käytössä olleita pelillistämisen keinoja sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, ja analysoimalla asiakasyrityksen tarjoamaa dataa työntekijöiden työtunteja ja hyvinvointia koskien. Näiden materiaalien pohjalta suunnittelemme pelimekaniikan työelämän pelillistämiseksi. Lopuksi toteutamme pelistä prototyypin, jota testaamme projektiryhmän sisäisesti ja mahdollisesti myös asiakasyrityksen työntekijöiden kanssa.

Kuvan 1 sisältämästä Gantt-kaaviosta selviää tarkempi aikataulusuunnitelmamme sekä kurssin palautusten että projektin muiden osa-alueiden suhteen.


Kuva 1. Gantt-kaavio, josta ilmenee ryhmän aikataulusuunnitelma projektin suhteen.

Lisäksi eri työtehtäville on suunniteltu käytettäväksi työtunteja kuvan 2 taulukon mukaisesti koko ryhmän kesken.

Kuva 2. Työtuntien käyttö projektissa.

Eri tehtäviin käytettävistä työtunneista tulee yhteensä 1380 tuntia, ja juuri tämän verran kurssilla on arvioitu olevan aikaa kuuden hengen ryhmässä (luennot poislukien).

Ryhmän kokoonpano ja työnjako

Ryhmämme koostuu kuudesta henkilöstä. ja edustamme yhteensä kolmea eri Perustieteiden korkeakoulun linjaa. Projektin alussa olemme sopineet seuraavista vastuualueista:

  • Helinä (INF): tiiminvetäjä, raporttien yhtenäisyys, grafiikka
  • Tapio (TFM): liiketoimintamallien suunnittelu ja kuvailu, taustatutkimus
  • Jesper (TFM): liiketoimintamallien suunnittelu ja kuvailu, tuntikirjanpitodatan ja hyvinvointilomakkeen datan analysointi
  • Miika (TIK): blogipostaukset, pelimekaniikan suunnittelu ja kuvailu, käyttöliittymän suunnittelu, pelin arkkitehtuuri ja teknologiat
  • Mikko (TIK): pelimekaniikan suunnittelu ja kuvailu, käyttöliittymän suunnittelu, grafiikka, taustatutkimus
  • Otso (TIK): pelimekaniikan suunnittelu ja kuvailu, pelin arkkitehtuuri ja teknologiat, testaus, taustatutkimus

Vastuualueiden lisäksi koko tiimi on mukana raporttien materiaalin kokoamisessa sekä tuotteen ideoimisessa ja suunnittelussa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti